Lehtijuttu!

Hiphei hellurei. Niin ne mun lupaukseni aktiivisemmasta kirjoittelusta taas tuli ja meni! No, nyt intouduin kirjoittamaan jostain kumman syystä, vaikka veikkaankin, ettei tätä enää kukaan lue. :D

Muskari on nyt ihan Minjan (ja mun!) juttu. Siis se on ehdottomasti viikon kohokohta. Mun kohokohtani on joskus ens kuussa. Ehkä. Meidän perheestä tehtiin juttu Meidän perhe -lehteen! Nyt on vaan pikkusen epäselvää mulle, ilmestyykö se juttu nyt marras- vai joulukuun numeroon.. Toimittaja sen kyllä mulle kertoi, mutta arvatkaa vaan muistanko? No, kyllä sen sitten huomaa, kun lehti tipahtaa postilaatikosta. :D Mutta voin mainostaa täällä lisää sitten, kun juttu on ilmestynyt, enhän mä etukäteen viitti paljastella 8)

Vietettiin siis yhteisiä synttäreitä miehen kanssa, ja kutsuttiin sukulaisia kylään. Sopivasti Minjan nimipäivänä. Siinä menikin siis kolme kärpästä yhdellä iskulla. Kameran puutteen vuoksi en (tietenkään) saanut mitään kuvia mistään tarjoiluista, mutta hyviä oli! Leivoin itse täytekakun (banaani-kermavaahto täytteellä, ja päälle viinirypäleitä), sekä kinkkupiirakan, että juustokakun. Kaupasta sitten ostettiin parit pasteijat ja makeat- sekä suolaiset keksit. Ens kerralla kun jotain juhlitaan, muistan kutsua ihmiset muutamassa osassa, enkä suinkaan kaikkia kerralla. Vaikka meillä onkin suhteellisen iso asunto, ahdasta tuli. Alkuperäinen idea oli, että olisi kiva kutsua mun ja miehen sukuakin vähän yhtäaikaa meille kylään. Minja sai lahjaksi vaatteita, lämpösen lampaantaljan talveksi, sekä muutamia uusia leluja. Minä ja mies saatiin sitten uus tv, ja muutama lahjakortti.

Apua! Meidän tyttö on kasvanu ihan älyttömästi! About seitsemän kuukauden ikäisenä (tuossa kolmisen viikkoa sitten) se keksi ryömimisen ihanuuden. Sen jälkeen mielenkiintoisimpia leikkikavereita olisivatkin sähköjohdot, kissojen ruokakipot sekä -hiekkalaatikot. Me ollaan miehen kanssa tehty täällä mitä kummallisimpia virityksiä, jotta oltaisiin saatu turvallisempi koti tuolle neidille :D Viikon verran tuo tyttö on keksinyt myös istumaan nousemisen mahdollisuuden, ja sitähän on sitten harjoitettava joka välissä (ja taputukset päälle).

Mä sitten onnistuin sortumaan nettishoppailuun, vaikken oo siitä aiemmin juuri välittänytkään. Oon ilmeisesti mainosten "orja", ja narahdin tähän, ja siinä on vielä maailman ärsyttävin mainoskin! ...Mutta kun löysin sieltä niiiiin ihanan talvitakin ja housut ja paitoja jajaja... :D Jep. Meillä mies kiljui lähes yhtä hienosti, nähdessään laskun loppusumman, kuin tuo mainoksenkin kaveri.

Minjalla on nyt puhjennut kaksi ala etuhammasta. Ylähampaatkin vissiin pikkuhiljaa tekee tuloaan, ainakin neidin käytöksestä päätellen.. Meillä menikin viimeinen kuukausi kivasti yöt huutaen. Kunnes vihdoin keksin, mikä sen aiheutti. No, kaura. Hienoa, vaihdettiin sitten pikaisesti riisipuuroon, ja jälleen uni maistuu täysien öiden verran!

Juu. Yritin sitten lisätä muutaman kuvankin kännykältä koneelle, mutta kone temppuilee taas siihen malliin, että hyvä jos saan edes tän postauksen ihmisten ilmoille 8)

Sitten olisi Minjan viimeisimpiä neuvolakuulumisia! Eli suluissa 6kk neuvola, ja toiset 7kk.
(66.5cm) 70,1cm
(7640g) 8270g

Iso tyttöhän tuo on! Ja niin aurinkoinen ja sosiaalinen. Ei saa muut suunvuoroo! Tiistaina onkin sitten neuvolalääkäri, saatiin aika tytön yskän takia. 8kk iässähän on myös lääkärintarkastus, saa nähdä ehtiikö lääkäri tekeen sen samalla käynnillä (saatiin tavallaan "ylimääräinen" aika), vai meneekö seuraavan viikon tiistaille sitten :)

Meidän ohjaustyö oli järjestänyt tänään jonkun Pyhäinpäivä askartelun meidän neuvolalla. Askarreltiin siellä koko perheen voimin joulukortteja. (Ja me Minjan kanssa salaa yks isänpäiväkorttikin!) Siinä meni muutama tunti kivasti rupatellen muiden äitien ja isien kanssa. Olihan siellä vähän jouluista purtavaakin tarjolla :)
Käytiin miehen kanssa myös kaksin syömässä tänään. Miehen äiti tuli hieman ennen neljää meille Minjan kanssa, ja päätettiin lähteä sitten syömään. Oltaisiin haluttu mennä leffaan katsomaan Paranormal Activity 4, mutta ylläripylläri, ettei siitä ollut päivänäytöstä juuri tänään. No, syöminen olikin ihan hyvä vaihtoehto :)

Jaaha. Kai sitä täytyy sitten mennä keittämään vaikka kahvit siskokullalle, kun se lupasi vielä tulla käymään kylässä. Pahoitteluni (jälleen) pitkästä postaustauosta, ja erittäin tylsästä postauksesta. Mä lupaan, taas, panostaa!

Sekametelisoppa.

Jep. Otsikko tulee hyvin kuvastamaan tulevaa postausta..

Viime postauksessa taisinkin mainita jotain ristiäispostauksesta, mutta nyt suursiivouksen yllyttämänä päätinkin vähän avata ovea meidän asuntoon. Ihan vaan sen takia, että meillä kerrankin on melkein siistiä! :D Kun mä tulin raskaaksi, me asuttiin hissittömän talon kolmannessa kerroksessa. Vaunuvarastoon oli myös rappuset, jotka olisi vaunujen kanssa tulleet aika tuskalliseksi. Päätimme laittaa asunnon vaihtoon, mikä tavallaan oli harmillista, koska vanha asuntomme oli vuokrattu yksityiseltä, ja saimme remontoida itse siitä juuri mieleisemme. Nykyistä asuntoa vuokraa taas suurempi firma, ja hyvä että täällä saa porata reikää seinään ilman lupaa.. Parhaamme mukaan ollaan kuitenkin yritetty saada tästä mukava ja kotoisa. Minjan huonetta en viittinyt lähtee enää kuvailemaan, koska neiti jo tyytyväisenä nukkui sängyssään. Mutta...

Meidän olkkari. Uus sohva saatiin eilen, käytettynä. Mä olisin halunnut jonkun kivemman värisen, tyyliin mustan/beigen/harmaan/ruskeen jne. Mutta kun ilman saatiin tuo sininen, niin ilman muuta otettiin! ..Ehkä sitten joskus. Tvhylly on myös menossa vaihtoon mahdollisimman nopeasti. Mielellään johonkin Ikea rotiskoon. :D (hups, tuo spiderman viiri on jääny tuonne näköjään vahingossa :D)

Sitten meidän tylsääkin tylsempi makkari! :D Siis meillä tapahtui viikonloppuna sellanen järjestelymuutos, että Minja sai oman huoneen. Ja tottakai se sai meidän asunnon isoimman huoneen. Meille kun riittää makuuhuoneeseen sänky, ja tv, tietenkin. Miehen xboksi jäi myös sattuneesta syystä (en anna siirtää sitä olohuoneeseen) tuonne. :D Tämä ensimmäinen kuva siis ovelta päin, ja seuraava tuolta ikkunan puolelta kuvattuna.

Sitten keittiö, jossa meillä on älyttömän vähän pöytätilaa, ja muutenkin tuo on aika snadin kokoinen, mutta hyvin me mahdutaan miehen kanssa sinne molemmat kokkaamaan. Mä jotenkin kierosti tykkään tuosta keittiön värimaailmasta. Astianpesukonekin on vielä puolivaiheessa asennusta, kuten huomaa tuosta koneen ja pöydän reunaan jäävästä usean kymmenen sentin raosta. Tuntuu että täällä asunnossa on kaikki kesken. Mur. Tässä ylempi kuva ikkunasta päin kuvattuna, ja alempi ovelta. Tuo keittiö on siis eteisen päässä, vastapäätä olohuonetta (keittiön ja olohuoneen "välissä" on wc), ja keittiön vieressä tuo meidän makuuhuone. Minjan huone sitten on toisessa päässä eteistä, ulko-oven vieressä vasemmalla.

Minden nenänniistäjäkin jäänyt tiskipöydälle! 

Sitten meidän älypieni vessa. Jeesus, mä en voi ymmärtää, minkä ihmeen takia tässä yli 70 neliön asunnossa on tuollanen koirankopin kokonen wc.(Ja miten mä keksinkin kaikesta jotain negatiivista, vaikka kauheesti tykkään tästä asunnosta?? :D) Ylemmässä kuvassa näkyy meidän Minjan vallottama osuus. Pesukoneen päällä käy, toistaiseksi vielä, kätevästi vaipan- ja vaatteiden vaihdot, sillonkun niitä ei suoriteta lattialla, sohvalla, tai muussa ergonomisessa paikassa! Ikeasta ostettiin tommonen perus puuhylly väliaikaseksi tuohon kaikille Minjan hygieniatarvikkeille. Aika näppärä, kun kaikki on käden ulottuvilla.Vaippoja ostettiin ihan muutama paketti tarjouksesta. Pitäis riittää hetkeks.

Tuossa hoitotason vieressä olevassa kaapissa sitten kätevästi säilötään puhtaat pyyhkeet, pesuaineet, hiuslakat, ym roipe, jotka eivät ole niin aktiivisesti käytössä. Kissojen hiekkalaatikkoon mulla menee hermo, kun tuo vessa on niin pieni, ja meidän kissat sen verran epäsiistejä, että sitä hiekkaa on aina joka paikassa.

Joo, yleisesti ottaen tää asunto on oikeesti tosi kiva, mutta ainahan mä löydän jostain jotain nokan koputtamista. Minjan huone ja eteinen nyt jäi esittelemättä, mutta eipä niissä juuri mitään mielenkiintoista olekaan. Eteisessä nyt ainakaan, ja Minjan huone on pahasti kesken. Vaatehuonekin meiltä löytyy, mutta sitä ovea en uskalla edes avata. Parvekekin on sen verran tylsä, että antaa olla :D

Minjalle on ruvennu pukkaan hampaita. Alkuviikko ollaan kitisty yöt ja päivät läpeensä! Viime yö ja tää päivä on ollut jo huomattavasti paremmat, ja syy piileekin todennäköisesti siinä, että ensimmäinen hammas on aikalailla läpi. Mun pikkuvauvasta tulee isotyttö ihan huomaamatta! Kohta se jo kävelee, menee kouluun ja muuttaa pois kotoo :D Jostain kumman syystä neitiin on iskenyt myös pieni flunssa. Tai en mä tiedä johtuisko se noista hampaistakin, mutta nokkaa saa olla niistämässä jatkuvasti. Kuumetta ei ole onneks nostanut, mutta panadoliin on jouduttu turvautumaan muutamana iltana..

Me päästiin muskariin! Sinne mennäänkin Minden parhaimman kaverin, Herra R:n kanssa ens keskiviikkona ensimmäistä kertaa!

Minja ja Herra R.

Me ei millään maltettais odottaa!

Kun mä alotin tän postauksen rustaamisen tunti sitten, mulla oli mielessä vaikka mitä aiheita, mut nyt pää lyö tyhjäääääää. Tässä kuussa tulossa on mun sekä miekkosen synttärit (Minden puolivuotispäivää tietenkään unohtamatta). Ja tänään jo mä mietin kuumeisesti, mitä mä leipoisin tuossa parin viikon päästä ^^

Palailemisiiiin!

Lomailua!

Noniin, sain mun koneeni toimiin jotenkuten. Ensimmäisenä ostoslistalla on kyllä uus kone, mielellään joku kätevä läppäri..

Minjan 5kk neuvolassa saatiin seuraavia mittoja (suluissa 4kk mitat):

Paino 6920g (6155g)

Pituus 64.5cm (62.5cm)

PY 41cm (40cm)

Rokotteetkin neiti sai, viimeiset ennen vuoden ikää :) Eipä kummosempia oireita tullut, pientä väsymystä ja itkuilua seuraavan vuorokauden ajan, panadolilla nukuttiin yö jotenkuten. 

Kirppispöytä päättyi perjantaina, ja samainen Ikean kassi, jolla veinkin sinne tavaraa, on edelleen täynnä, vaikka myynti oli parempi, mitä uskalsin edes odottaa! :) Suunniteltiin kaverin kanssa jo seuraavaa pöydän vuokrausta, saa nähdä koska sille on tarvetta. Yllättävän nopeasti nuo vaatteet kyllä jää pieneks. 

Mä oon tän viikon ollut taas tekemättä töitä, kun on ollut niin kauheesti kaikkee! Mieskin alotti koulun maanantaina. Mäkin niin haluan! Ehkä mun aika koittaa vielä. Huomenna olis tarkotus jatkaa töitä vielä pari täyttä viikkoa, sitten vietelläänkin jo mun ja miehen (sekä Minjan ½v) synttäreitä. Tarkotuksena olis "kutsua" ihmisiä kahville, kotona ollaan -periaatteella, eli ne tulee ketkä haluaa/kerkee/ehtii/jaksaa, kyllä meillä kahvit saa :) Onneks mulla on vielä pari viikkoa töitä, hankintalistalta meinaan löytyy tietokone, sohva ja tv :D Vaikka nuo kaikki meiltä löytyykin, haluan toimivammat, isommat ja "sisustukseen" sopivammat! Me miehen kanssa ollaan jonkin verran tehty huoneenjärjestys suunnitelmaakin. Alkuperäinen suunnitelma oli, että Minja muuttaa isompana tuohon meidän pienempään makuuhuoneeseemme (joka toimii tällä hetkellä "mieshuoneena"), mutta suunnitelmiin tuli muutos! Saadaan edullisesti miehen kaverilta meille uusi sänky, joka ajateltiin sijoittaa tuohon pienempään makuuhuoneeseen. Sängyn lisäksi sinne tulee muutama seinähylly ja tv seinäkiinnikkeellä. Minja saa sitten tuon isomman huoneen, jonne alkuun laitetaan pinnasänky (myöhemmin mummin ostama vaaleanpunainen jatkettava lasten sänky). Facebookin kirppikseltä oon löytänyt pikkuneidin huoneeseen Disneyn Prinsessat -lampun, sekä pöydän ja tuolit. Nyt hakusessa on vielä saman sarjan matto, ja verhokangas. Ostettiin me tuolle neidille lasten rummutkin, ihan isin iloksi :) En malttais millään oottaa, että päästään toteuttamaan järjestelyt! 

Torstai-illan pakkailuoperaatio!

Neidin matka alkoi hyvissa tunnelmissa!

Sitten päästään meidän viikonloppureissun! Lähdettiin siis Meri-Teijoon perjantaiaamuna (me ja mieheni äiti, sekä hänen miehensä). Ajomatka kesti 2,5h. Meillä toki meni vähän kauemmin, kun pysähdyttiin Urjalan makeistukussa ja käytiin Salossa vielä kaupassa ostamassa ruokatarvikkeet :) Perjantaina satoi lähes kokopäivän. Kokkailtiin tortilloja, saunottiin ja miehen kanssa juotiin muutamat. Käytiin me illalla vielä grillaamassa makkarat, kun neiti nukkui tyytyväisenä. Mä taisin ensimmäisenä yönä olla ainoo, joka ei saanut kunnolla unta.. Minja heräskin sitten launataiaamuna virkeänä kahdeksalta! Me miehen kanssa torkuttiin vielä yhdeksään asti. En tiedä voiko sitä tosin torkkumiseksi sanoa, kun neiti jutusteli meidän sängyssä ja hakkas vuorotellen mua ja isäänsä tutilla ja erilaisilla leluilla. :) 

Mökki kuvattuna parvelta (kuvassa Minja ja mummi)

Kuvaa mökin "takapihalta"

Apua!

HÅ?

HYMYÄ!

Lauantaipäivä oli todella lämmin ja aurinkoinen, se vietettiinkin suurimmaksi osin ulkosalla. Päivällä käytiin syömässä ravintola Ruukin krouvissa. Jessus, mitä pitsaa! Lounasvaihtoehtona olis ollut kalapihvit ja karjalanpaisti, mutta päätettiin miehen kanssa kokeilla legendaarisia pitsoja, ja HUH! Kyllä kannatti.
Ruokailun jälkeen käytiin miehen kanssa heittelemässä frisbeegolfia ja testaamassa rinneformulaa. Se oli aika hurjaa! :D Autossa ei siis ollu mitään muuta kun jarru ja ratti, ja sillä laskettiin laskettelurinnettä alas. Pikkusen jännitti mammaa :D Iltapäivästä grillailtiin juustoa ja maissia, sekä parit makkarat.
Höpöteltiin kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, ja Minjakin pääsi saunaan :) Käytiin miehen kanssa myös yhdessä saunassa illasta, ja katteltiin vähän leffaa ja mentiin nukkuun :) Aamulla pitikin herätä ajoissa virkeänä lähtösiivouksia puuhaileen :) 

Minja oli niiiiiiiiin tyytyväinen ja kiltti tyttö koko mökkireissun, jopa automatkat, jotka kesti 2,5h suuntaansa :)

Nukuin tuossa neidin kanssa pikku päikkärit! Mentiin seitsemän aikaan pötkötteleen meidän sänkyyn... Itse heräsin puoli yhdeksältä, mutta neiti posottaa unta palloon vieläkin. Toivottavasti jatkaa uniaan, kun iskä sen nostaa omaan sänkyynsä. Meidän pikkureissaaja taitaa olla vähän väsy :)

Nyt pitäis itekin mennä nukkumaan, mutta jostain kumman syystä ei väsytä. Varmaan se arkeen palaaminen tekee mulle taas sen, etten malttais nukkua millään. Jos nyt yrittäisin kuitenkin.. 

Huomasin muuten, ettei mulla ole minkäänlaista postausta ristiäisistä. Sellanen varmaan täytyis vielä askarrella... :) 

Palataan astioille! -Taija 

Voihan jippii!

Postaustauko johtuu meidän perheen sairastamisesta. Ensin mä olin törkeessä yskässä nelisen viikkoa, enkä kyennyt tekeen oikeen mitään. Viime viikolla vihdoin pääsin lääkäriin, ja diagnoosiksi sain keuhkoputkentulehduksen. Nyt on alotettu antibiotit, ja ollaan pikkuhiljaa voiton puolella! Eilen sitten Minjan kanssa jouduttiin lähtemään päivystykseen, kun neidin kakka oli ihan pikimustaa, ja raukka nukkui koko päivän. Verikokeissa ei ollut mitään poikkeavaa, neidillä ei ollut kuumettakaan, ja lääkärin mielestä "ookoon näkönen vauva", niin tultiin sitten kotiin. Tänäänkin tuo neiti on ollut tosi väsynyt ja yskinyt, sekä aivastellut jonkin verran. Maanantaina meillä neuvola, jossa aion selvittää asiaa lisää.

Mun kipuilusta huolimatta oltiin toissa viikonloppuna mökkeilemässä, ja mä kastoin talviturkin!!! Tais jäädä tänä kesänä ensimmäiseks ja viimeseks uintikerraks. :D Minja kävi myös ensimmäistä kertaa saunassa, joskin vaan ammeen kanssa :)

Mökkiruoka, parasta!
(varsinkin kun joku muu tekee)

Vietettiin illalla miehen kanssa kaksin aikaa rannassa,
kun neiti  jo nukkui mummon kanssa mökissä<3

Kesäpäivänautiskelua!

Isin kans saunassa!

Iso tyttö!

Löysin kirppikseltä neidille myös rattaat! Ehdottoman käytännölliset Emmaljungan City jetit. Näitä ei käsittääkseni enää valmisteta, mutta aikoinaan ovh ollut about 630€, ja itse pulitin näistä 110€. Kankaat ehjät ja siistit, ja oikeen näppärät ja tukevat meidän menoon!

Meillä on kaverin kanssa (taas) kirppis pöytä, tällä ketaa Lastentori Peikonpesässä, joka on aivan huippu paikka! (sieltä mä nuo rattaatkin löysin). Ehdottomasti kaikki sinne kirppisteleen! Paikan sijainti, hinnat, ja erityisesti palvelu niin kohdillaan kun olla ja voi :)

Mä oon tässä tehnyt satunnaisesti töitä. Jep, oon hullu :D Minja on ollu isänsä, tai mun äidin kanssa ne ajat, kun itse oon ollu töissä (max 3pvä/vko). Oon samalla työnantajalla, jolla oon ollut jo viimeset kymmenen kesää. Tällä viikolla pitäisi mennä huomenna ja lauantaina töihin. Perjantaina meenkin ottaan uutta tatuointia :P Ens maanantaina on Minjan 5kk neuvola! Apua, kun toi neiti vaan kasvaa kasvamistaan. Mä en kestä. Ens viikon viikonloppuna lähdetäänkin Meri-Teijoon viikonloppulomaileen koko porukalla, ja toivon että saisin siitä kasaan kunnon lomailupostauksen :)

Minjan syömisistä pitikin vielä mainitsemani, että jo edellisessä postauksessa mainittujen vellejen (ja sosetestauksien) lisäksi nyt siis ruokavalioon kuuluu maissi-, porkkana-peruna- ja päärynäsose. :) Neiti osaa syödä oikeen hienosti, (lähes) sotkematta! Eikä korvike meinaa kelvata enää mitenkään päin tuollaisten herkkujen jälkeen. Saapi maanantaina nähdä miten neiti onkaan kasvanut 8)

Nyt mutusteleen itetehtyä pitsaa, jotta parin viikon päästä voi hyvillä mielin aloittaa GFG-dietin miehen kanssa!

...Mä tarviin selkeesti jotain postausehdotuksia! :D

Levottomat yöt, sandwichit ja vellit

Otsikossa se jo tulikin. Mun yöt on ollut synnytyksen jälkeen jotenkin tosi vaikeita. Vaikka neiti nukkuukin yönsä todella hyvin, mä en. Mulla oli jo ennen raskautta hankaluuksia nukkumisen kanssa, mutta nyt ne on jotenkin korostuneet. Mä pelkään ihan olemattomia, kuten pimeetä ja sängyn alla piileskeleviä mörköjä. En pysty nukkumaan ollenkaan niin, että joku ruumiinosa roikkuis sängyn reunan ulkopuolella, ehei, mun täytyy olla visusti peiton alla. Nää kaikki pelot ja tunteet on tullut synnytyksen jälkeen paljon voimakkaampina, veikkaan hormoonitoimintaa, ja olettaisin vielä tuon hormoonikierukan pahentavan asiaa. Oon käynyt lääkärillä asian tiimoilta, ja muutamia nukahtamislääkkeitäkin on kokeiltu, ilman toimivaa apua. Haittavaikutukset olen kyllä saanut kärsiä kaikki, mutta nukkumaan en pysty. Toissailta oli ehkä kauhein, lääkkeen otettuani näin aivan kamalia hallusinaatioita, ja jouduin herättään miehen, koska mua pelotti ihan älyttömästi. Eilisilta meni sitten myös valvoessa, koska en todella uskaltanut tuota lääkettä enää ottaa. Onneksi mulla on resepti tuolla odottamassa uusiin lääkkeisiin. Nyt vaan kahden tunnin yöunien jälkeen pitäisi jaksaa lähteä käymään apteekissa.. Oon käynyt myös psykologin juttusilla, ja se nyt on selvää, että mun pelot on aivan kuin lapsen pelkoja, joten jostain sieltä lapsuudesta ne juontaa juurensa. Mä olen tässä vaan miettinyt, että miten voin olla hyvä äiti, jos muutaman vuodenkin kuluttua edelleen pelkään samoja mielikuvitusmörköjä, kun tyttäreni? No, tuo kierukka saa ainakin lähteä kävelemään, harmi vaan että seuraava aika lääkärille on vasta elokuun lopulla.

Omnom. Mies kokkaili aivan älyttömän hyviä leipiä meille ruuaksi eilen! Miehellä ei vielä ole mitään koulutusta (on nyt eräässä työpajatoiminnassa elokuuhun asti, kunnes aloittaa puusepän opinnot), ja mä kyllä suosittelisin sille kokin opintoja! Vaikka mä olen valmistunut tarjoilijaksi, ja aikanani opiskellut myös ruoanvalmistusta, on tuo mies meistä ehdottomasti se parempi kokki.

Ja kätevästi meidän ruokailun kautta sitten Minjan syömisiin. Meillä on nyt vajaat pari viikkoa syöty aamuin illoin velliä. Soseitakin kokeiltiin viikko pari sitten, mutta ei neidille maistunut. Eilen sitten perhetyöntekijän kanssa päätettiin kokeilla maissisosetta (koska Minja tykännyt mm. maissivellistä), ja se upposikin yllättäen oikein hyvällä ruokahalulla. Nyt siis korvikkeen lisäksi meillä menee maissi- ja peruna-porkkana velli sekä maissisose. Ens viikolla varmaan sitten testataan tota porkkana-peruna sosetta :) Raskaana ollessani mulla oli mielessä, että teen aivan varmasti itse kaikki soseet. No, se jäi. Ehkä osittain laiskuuteni takia, mutta myös sen takia, ettei meillä ole minkäänlaista teho-, sauva- tmv sekotinta. On kyllä hankintalistalla :D

Onneks mies tulee kohta koulusta, ja pääsen päikkäreille. Mikäli mua nyt sit enää nukuttaa.. :F

Näin vakavasti meillä otetaan xboksin pelaaminen!

Comeback!

Joo, okei. Mä tiesin tätä blogia aloittaessani, että näin kävisi. Mä olen niin huono luomaan elämääni jonkilaista rytmiä, säännöllisyyttä ja jatkumoa! Nyt, taas kerran, mä päätin, että nyt mä jatkan. Ei mulla ole tähän kirjotustaukooni edes mitään syytä! :D Mulla kyllä olisi ollut aikaa, mut ilmeisesti viitseliäisyys puuttui. No, kuitenkin.

Neiti on nyt vähän reilun neljän kuukauden ikäinen. Meillä on kaikki mennyt ihan älyttömän hyvin, eikä ole ollut mitään ongelmia. Paitsi mun nukkumattomuus, mutta nyt puhuinkin lähinnä tuosta tirriäisestä, joka muuten sai kasteessa nimekseen Minja. Minjaksi häntää siis täälläkin tulen kutsumaan. Nimen sisältäminen, ja sen käyttäminen olivat aluksi todella vaikeita. Vaikka nimi oli pyörinyt mielessämme jo raskausaikana, ja neidin yhdennäköisyys nimen kanssa oli toimiva, oli yllättävän vaikeaa alkaa kutsumaan häntä sillä. Nyt, parin kuukauden jälkeen se on jo huomattavasti helpompaa..

Voisinpa lyödä tähän väliin Minjasta muutaman kuvan, jos vaikka itsekin hahmottaisin, miten hän on muuttunut kuukausien aikana. :D

About muutaman päivän ikäinen, max 1vko.

Minja 1kk

Minja 2kk

Minja 3kk

Minja 4kk

Iso tyttöhän tuo jo on! 4kk neuvolassa mitoiksi saatiin 62,5cm, 6155g ja pään ympärys 40cm.
Voisin kertoa vähän tarkemmin nyt sen mitä olen ajatellut. Imetyksen lopetin kokonaan Minjan ollessa 2-3vkon vanha. Ei siitä vaan tullut mitään, joko Minja, tai minä, saatiin raivareita. Molempien mielenterveyden kannalta siirryttiin sitten korvikkeeseen, ja se oli mun elämäni paras päätös. Meillä alettiin saman tien nukkua kokonaisia unia (22-07), vatsavaivat ja hermokohtaukset loppuivat. Nykyään edelleen yöt menevät hyvin. Nukkumaan mennään 21-22 ja syömään herätään 6-8 välillä. Sen jälkeen vetästään vielä vähän lisää unta palloon ja ylös noustaan viimeistään kymmenen aikoihin. :) Iskä tosin lähtee kouluun jo seitsemän jälkeen, mutta ei se meitä haittaa :)

Kohta meille paukkaa perhetyöntekijä, ja mun pitäis keksiä jotain tekemistä. Kai mä vaan siivoon ja käyn kaupassa, vaikkei yhtään huvittais. Nyt mä lupaan kirjottaa useammin! Ja muokkaan ulkoasut ja kaikki paljon kivemmiks. Nyt mä vannon.


-Taija

11.3.

Nonini, pieni prinsessa päättikin saapua maailmaan sitten 11.3. Eli 8.3. torstaina menin Taysiin 4A:lle synnytyksen käynnistykseen. Torstaina ja perjantaina sain käynnistystabletit suun kautta annettuna. Lauantaina sitten aamupäivällä laitettiin ensimmäinen tabletti emättimeen, ja iltapäivällä alkoikin tapahtuun. Supistukset voimistu huomattavasti, ja hitto että ne oli kipeitä. Pari tuntia tästä, niin meni lapsivedet. Siinä yritin sitten miehen kanssa kattella telkkaria ja syödä. Illan mittaan supistukset alko oleen niin voimakkaita, että oli pakko pyytää kipulääke. Sen avulla mentiinkin pari tuntia, ja mies passitettiin kotiin kymmenen aikaan. Eipä mennyt tuntiakaan kun sain soittaa herran takasin. Puoli kahdentoista aikaan siirryttiin synnytyssaliin, ja sain ilokaasua. Olin auki vasta muutaman sentin.

Muutama tunti siinä kärvisteltiin ilokaasun voimalla, kunnes sain epiduraalin ja onnistuin melkein nukkumaankin! Siinä sitten odoteltiin, että paikat aukeis enemmän ja päästäis tositoimiin. Aamulla puoli viiden aikaan ruvettiin sitten ponnisteleen. Mulla kesti hetken tajuta se idea, ja kätilö jo oli leikkaamassa välilihaa ja hakemassa imukuppia, kunnes 17min ponnistamisen jälkeen sain tuon neidin pihalle ilman mitään apuvälineitä tai isompia haavereita :). Eli 11.3.2012 kello 04:47 syntyi meidän maailman kaunein rinsessa, jolla oli pituutta 48cm ja painoa 3060g <3 (Eli ei mikään pienin kaveri, vaikka meitä niiiiiin peloteltiin!)

Heti pesujen ja pukemisen jälkeen :)

Se on maailman lämpösin paikka <3

Maailman rakkaimmat<3

Synnytyksen jälkeen saatiin miehen kanssa aamupala synnytyssaliin, saatiin siellä ihan rauhassa mutustella. Kauhein tunne oli lähtee suihkuun siitä synnytyksen jälkeen, tuntu että taju lähtee ja silmissä sumeni. Loppujenlopuks mies joutu taluttaan mut suihkuun ja vielä suihkutteleenkin mut, kun mä vaan istuin siellä jakkaralla. Aamulla seittemän aikaan mut ja vauva siirrettiin osastolle, päästiin kivasti viettämään se aamu siinä osaston käytävällä, kun vasta aamupäivästä vapautu huoneita, mutta sitten saatiinkin ihan oma privaattihuone :D Siellä pari päivää miehen kanssa tutustuttiin vauvaan ja tiistaina (2 päivää synnytyksestä) päästiin kotiin. Oli hiukan omituista tulla tänne uuteen kotiin, missä en ollut ikinä ennen edes käynyt, uuden vauvan kanssa. Pari ensimmäistä iltaa olin aika huolella ulapalla.

Oon parhaani mukaan yrittänyt imettää tuota pikkusta. Sairaalassa jo se oli ihan tuskaa, eikä meinattu löytää hyvää asentoa sitten mitenkään päin. Aina tarvittiin hoitajaa avuks. No, sitten ostin imetystyynyn, ja kun hommat olis ruvennu rullaan kivasti, mun maidontulo lopahti. Ärsyttävää kun ei pysty omaa lastaan ruokkiin :( En tykkää yhtään noista korvikkeista, mutta pakko niitä on lisäks antaa, kun sitä maitoo ei vaan tuu tarpeeks :/

Jouduttiin muutamaan otteeseen ravaan sairaalassa verikokeissakin, kun tytsyn bilirubiiniarvot oli sen verran koholla. Saatiin kotiin semmonen valohoitolaite, jossa tyttönen köllötteli sitten vuorokauden. Mun kävi sitä reppanaa niin sääliks, vaikka tiesin että sen on hyvä köllötellä siinä solariumissa. :D Maanantaina käytiin viimesissä verikokeissa, oli arvot laskenu sen verran hyvin, että enää ei tarvii mennä! Wohoo.

Neiti nukkuu yötkin ihan kivasti, 2-3 kertaa noustaan ylös, ja mäkin saan kuitenkin nukuttua sen verran, että päivisin ei väsytä (eli ainakin 7 tuntia, ennenkun noustaan sängystä ylös :D) Vieraita meillä on tän viikon aikana käyny enemmän kun koskaan aikasemmin missään. Perjantaina onkin ensimmäinen neuvola, ja täytyykin kattoo jos sinne sitten lähtis auton sijasta vaunuilla :) Ollaan me tossa lähikaupassa käyty jo tämmösillä hienoilla keleillä vähän vaunuilla, mutta ei vielä mitään pidempiä matkoja. Neuvolalle täytyis kuitenkin mennä bussilla.

Mutta joo, kai tässä oli taas asiaa vaihteeks!

Jännittävää odotusta!

Perjantaina maha-asukki päättikin järjestää oikeen shown, ja lakata liikkumasta. Mentiin sitten pikapikaa Taysiin synnytysvastaanotolle tarkistettavaks. Käyrillä tuli maattua tunti, ja hyvät, vahvat sydänäänet sekä liikkeet saatiin hienosti käyrille. Kuitenkaan ainuttakaan supistusta sinne ei piirtynyt, joten tää mun selkäkipuni on oletettavasti jotain muuta kun edes harjoitussupistuksia. Antijee. Lääkäri sitten ultrasi vielä, ja sanoi että oikeen menevä ja vilkas tapaus, kaikki virtaukset ok, silti sikiön kasvu hidastunut ja kääntynyt laskusuuntaan. Neljässä viikossa painoa oli tullut vaan 500g, eli 39+0 painoarvio oli 2800g. Lääkäri mietti siinä sitten vaihtoehtoja, että mitä tehtäisiin ja uhkaili jo ottaa osastolle, mutta huomasi, että tiistaille on sovittu kontrolli kasvunseurantaan, niin päästiin kotiin ja tiistaina katotaan sitten mitä tehdään. Oivoi. Verenpaineetkin oli ok, mutta sitten perjantai illalla ne huiteli aika taivaissa, samoin pulssi oli jatkuvasti yli 110. Soittelin sitten uudelleen synnytysvastaanotolle, mutta sanoivat että on normaalia ja yritä nukkua. En siis päässyt vieläkään synnyttään :D

Olis kiva tietää aikatauluja jotenkin. Maanantaina pitäis varata muuttoapu. Alkuun mietittiin perjantaita, mutta oon tässä itekseni pohtinut, et meneekö liian tiukille. Olisko maanantai varmempi muuttaa? Kiva kun on luvattu antaa avaimet uudelle vuokralaiselle ei ens, vaan sitä seuraavalla viikolla, niin tuntuu tulevan vähän kiire. Varsinkin kun ei tiedä, koska tää yks päättää syntyä. :)

Tän päivä joudun vielä pyhittämään tavaroiden pakkaamiselle. Suurinosa on kyllä laatikoissaan ja säkeissään jo valmiina, mutta kyllä sitä tavaraa kaapeistakin vielä löytyy. Ikävä kyllä. Pitäisi käppäillä parin kilsan matkakin, hakeen Ellokselta saapunutta pakettia tuolta "lähi"siwasta, johon on matkaa. En ymmärrä, kun postikin on lähempänä meitä, niin silti tuo matkahuolto käyttää tuota siwaa. Ärsyttävää.

Huomenna täytyykin käydä neuvolalla vaikka syömässä vaan, niin saa ajan kulumaan kivemmin. Toki maanantaille on paljon muidenkin asioiden hoitamista. Onneks netin kauttaa onnistuu muuttoilmoitukset, sähkön siirrot sun muut niin helposti, että! Eikun pakkailuhommiin!

Viime kerran neuvolapäivitystä vielä:

29.2.2012

Viikkoja 38+5

Painonmuutos edellisestä: +600g (viikossa!!!)

RR: 133/73

Sf-mitta: 35cm

Syke: +

Liikkeet: ++ 

RT!

Kaks viikkoa laskettuun

...Niin se aika vaan menee, ettei ehdi täälläkään käymään. Siitä onkin tovi taas vierähtänyt, kun oon viimeks kirjotellut. Saa nähdä miten huonosti tän blogin sitten käy, kun tuo myllertäjä on tullut maailmaan. Mulle pidettin tosiaan ne babyshowerit, ja voisinpa niistä muutaman kuvan lisäillä.. :P

Siinä muutama otos äidin erittäin huonolla pokkarilla, mutta olkoon. Lahjakasa ja maailman parhaimman makunen kakku! 

Vauvajuhlilla oli vaikka mitä ohjelmaa! Sokkona maisteltiin eri pilttejä, ja piti arvuutella makuja. Vieraat arvioi langalla mun mahan ympäryksen, ja aika moni arvioi yläkanttiin. :D Mulle tehtiin käsihoito, ja luvassa olis ollut vielä jalkahoitokin, mutta aika loppu kesken, sen verran kivaa meillä oli. :) Vieraina oli lähisuvun naiset. Lahjaksikin tuli vaikka mitä! Mm. tuo kuvissa näkyvä vaippakakku, jossa koristeena tuttipulloja, tutteja, kylpyleluja ym. Sain myös rintapumpun sekä kaikkia vauvanhoitojuttuja, mitä en ite ees ole osannut ajatella, olisin varmaan jossain vaiheessa tajunnut, mut sit olis ollu hankinnoille liian myöhästä.. :D Sain myös kipsaustarvikkeet, jolla voi tehdä kipsivaloksen tuosta raskausmahasta. Ongelmaksi muodostuu vaan, että mihin hittoon mä laitan sen esille? Johonkin kirjahyllyyn vai? :D 

16.2. Neuvolan täti tuli käymään meillä kotikäynnillä. Ihan perusjutut tehtiin, paitsi painoa ei mitattu, kun ei meillä oo toimivaa vaakaa. Tällä viikolla sitten käytiin taas neuvolassa, niin pääsin vaa'alle, ja se olikin huonompi juttu, painoa oli tullu 2100g 4 viikon aikana. Se tuntu isolta. :( 

Käytiin alkuviikosta kirjotteleen uuden asunnon vuokrasopimuksetkin, ja kauheesti tulee nyt säätämistä kaikkien nettiliittymien sun muiden kanssa. No, onneks uudessa asunnossa on vuokraan sisältyvä netti, niin ei tarvi siitäkään liikoja sitten maksella. 

Kaippa sitä sitten rustaillaan taas viime neuvolakäynnin tiedot. Toivottavasti ei kovin montaa kertaa tarvi neuvolassa enää vierailla niin että tuo masukki on vielä mahan väärällä puolella. :) 

22.2.2012

Viikkoja 37+5

Painon muutos edellisestä: +2100g

RR: 137/80

Hemoglobiini: 106

(sain taas lisärautaa)

Sf-mitta: 32cm 

Syke: +

Liikkeet: ++ 

Ja raivotarjonnassa, edelleen!

Viikonloppu

Noniin. Taas mielenkiintonen tauko kirjottamisessa, mutta nyt onkin sitten entistä enemmän asiaa!
Alotetaankin siitä, että oon saanu vihdoin itteeni niskasta kiinni ja varattua itelleni hammaslääkärin, tosin aika meni niinkin pitkälle kun viikkoa ennen laskettua aikaa, eli saas nähdä mitä siellä pystytään tekeen. Oon mä nyt raskauden aikana juurihoidattanut tota yhtä hammasta, mut ajattelin että pistetään kaikki nyt kerralla kuntoon.

Pari viikkoa sitten käytiin siellä kasvunseurannassa, ja ihan hyvin tuo vauveli masussa kasvaa, painoarvioksi annettiin 2090g (33+0), ja syntymäpainoarvio 3200g (210g enemmän kun mitä äitiysneuvolassa antoivat), eli ihan sutjakan kokonen tytteli. Ens viikolla sitten vielä kontrollikäynti, niin saadaan varmuutta, että kasvu jatkuu :) Tänään mun kyllä piti soitellakin tonne synnytysvastaanotolle, kun olin ihan satavarma että mulla tihkutti lapsivettä. Todennäköisesti se ei sitä ollut, tai ainakin sitä tuli niin vähän ja kun se vielä väheni entisestään iltaa kohden, niin mä sinnittelen synnyttämättä siihen asti, että päästään näytille :D

Me sitten mentiin ja irtisanottiin meidän vuokrasopimus! Asuntohan muuten on unelma, mutta hissittömän talon kolmas kerros on ruvennu käymään mulle fyysisesti tosi raskaaks jo näin raskauden loppuvaiheilla. Nyt muutetaan sitten pari kilometriä lähemmäs keskustaa (sinne silti edelleen matkaa n. 8km). Asunnolta kivenheiton päässä on ostoskeskus, lääkärit, kirjasto, päiväkodit ja koulut sekä paljon ravintoloita. Melkein siis kun toinen keskusta. (: Ainoo mielenkiintonen juttu tässä kuviossa on se, että asuntoon voidaan muuttaa mun laskettuna päivänä, eli 9.3. No, synnytys varmaan pitkälle määrittelee loppujen lopuks meidän muuton :D

Ensimmäinen synnytysvalmennuskin on takanpäin. Eipä siellä juuri mitään uutta ollut, käytiin läpi vaan että mistä tietää koska lähdetään synnyttään, ja miten sillon menetellään. Käytiin läpi myös normaalia synnytystä. Ens viikolla onkin sitten aiheena poikkeukselliset synnytykset ja elämä vauvan kanssa. Meillä oli myös synnytysverkostopalaveri TAYSissa, jossa käsiteltiin miehen maanantaina alkavaa avohoitoa, mun ajatuksia synnytyksestä ja mun tän hetkisestä mielentilasta (joka ei muuten varmaan koskaan oo ollut näin hyvä :D). Kartotettiin vähän meidän avun tarvetta synnytyksen jälkeen, ja pohdittiin tätä asuntoasiaa, johon vielä tuolloin ei ollut ratkasua. (Nykyinen asunto oli kyllä irtisanottu, mutta uudesta ei vielä silloin ollut tietoa.)

Ens viikolla onkin sitten taas häppeninkiä oikeen kunnolla, hammaslääkäri, synnytysvalmennus ja äitipoli kun kaikki sattuvat kivasti samalle päivälle, ja kaikki neljän tunnin sisään. Toivottavasti ehditään joka paikkaan, ja ajoissa! Sain kuulla että keskiviikkona mulle järjestetään babyshowerit! Olin vuosi sitten serkun showereilla, ja ne oli kyllä upeet. Ehkä mulle ei mitään niin prameeta, kiitos. Siitä varmaankin saa kivasti oman postauksen ens kerraks!

Jaahas, kai sitä vois päivitellä sitten viime kerran neuvolakuulumisia. Seuraava neuvola onkin 16.2, meillä kotona. Jee. Siitä eteenpäin saadaankin ravata neuvolassa kerran viikkoon, toivottavasti ei kovin kauaa!

25.1.2012

Viikkoja 33+5

Painon muutos edellisestä: +300g

RR: 129/77
Hemoglobiini: 108 
(on taas pudonnut, mut ei huolestuta!)

Sf-mitta: 30,5cm 
(yläkäyrältä pudottu keskikäyrälle, jee!)

Syke: +

Liikkeet: ++

Ja raivotarjonnassa ollaan!

En ookkaan diabeetikko!

...Siis näin ei voi edes käydä :D Mutta kävipä kumminkin. Neuvolan tätönen oli ajatuksissaan kirjottanu mun sokerirasituskokeiden tuloksiks raja-arvot taulukosta, eikä mun omia sokereita! Ihmeteltiinkin kun ne siinä kuuden päivän seurannassa oli kuitenkin suht hyvät, eikä kovinkaan montaa yli raja-arvon. No, selvisi nyt sekin :) Mulla ei siis ole raskausajan diabetestä! (Toisaalta harmi, koska sillon olis saanut vauvan maailmaan tasan viimestään sillon 9.3 :D)

Käytiin miehen kanssa siellä äitiyspolillakin juttelemassa synnytyspelosta kätilön kanssa, mutta se oli niin turha käynti, ettei mitään rajaa. Samat asiat oon kuullu jo äidiltäni, äitipuoleltani sekä sadalta muulta synnyttäneeltä ja neuvolantädiltä. Se jooga oli kyllä tosi siistiä, ja siitä varmasti on apua synnytyksessäkin, jos vaan muistaa ja jaksaa käyttää niitä tekniikoita. :D

Tiistaina käytiin äidin kanssa ultrassa, otin sen mukaan kun se halus nähdä pikkupirpanan, mutta eihän näillä viikoilla nyt enää mitään ihmeellistä siellä näy. Ultraaja sitten mittaili, ja totes että liian vähän kasvua viime kerrasta, painoarvioks anto 1405g (viime kerralla, 3 viikkoa sitten painoa oli 1105g), eli 100 grammaa kasvua per viikko.. Ei hyvä. Tosin, syntymäpaino arvioks anto 2990g, mikäli kasvaa näillä käyrillä, mutta sehän ei oo varmaa, joten eikun TAYSiin kasvukontrolliin, johon saatiinkin aika jo ens perjantaille. Eiköhän siellä sitten selviä paremmin. Toki, ihan mielelläni synnyttäisin tuommosen alle kolmikilosen jötkäleen. :)<3

2.2. On sitten synnytysverkosto palaveri, johon tulee aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä, lapsiperheiden sosiaalityöntekijä, neuvolantäti ja mun psykologi. Sekä tietty mies ja minä :D Tän palaverin tarkotus on siis kartottaa mun tilannetta ja tehdä jatkosuunnitelmaa tulevan perheenlisäyksen ja muun suhteen.

Saatiin tänään kuvia meidän vihkitilaisuudestakin! Voisin kattoo, olisko siellä jotain mitä kehtais tänne julkasta.. :D

Meidän vihki"sormukset"

13.1.2012

Viikkoja 32+0

Painon muutos edellisestä: +1600g

RR: 131/70 (yläpaine noussut, alapaine laskenut)

Sf-mitta: 29cm (ei muutosta edellisestä)

Syke: +

Liikkeet: + C (liikkeitä vähän, eli nyt ruvetaan laskemaan)

Ja raivotarjonnassahan tuo on ollut jo viikoista 28+0 asti! :)

Vesivahinko

Enpä oo taas melkein kuukauteen kirjottanut, mut eipä oo ollut asiaakaan. Joka blogissa oli niin kauheesti niitä joulupostauksia, et mä ajattelin jättää väliin. Lahjoja tuli kuitenkin ihan kivasti, niin meille kun maha-asukillekin. :) Uusivuosi vietettiin ihan rauhassa meidän äidin luona. Mentiin nukkuunkin jo ajoissa (mitä nyt mä jouduin hakeen äidin baarista kolmen jälkeen..), ihme että sai siltä paukkeelta nukuttua! :)

Sain vihdoin ilmottauduttua mukaan äitiysjoogaan! Se alkaakin sitten ens maanantaina ja kuus kertaa puolitoistatuntia sitten joogan salaisuuksia edessä. Sitten ollaankin pian jo lasketussa-ajassakin. Mahtuu tähän väliin vielä kuitenkin kaikenlaista, ei oo viikkoo, etteikö olis jotain häppeninkiä. Ens tiistaina on taas ultra. Viime ultrauksessa (joulukuun puolessa välissä) lääkäri oli kyllä sitä mieltä, ettei tuo pirpana liian pieni oo, vaan ihan sopiva, mutta antoi kuitenkin yhden seuranta-ajan vielä ultraan, me kun tykätään siellä niiiiiiiin käydä. Vaikka viimeks tulikin kesken kaiken niin huono olo, että jouduttiin pitään muutama tauko. :D

Tiistaina meillä on myös TAYSiin varattu aika. Päästään jutteleen kätilön kanssa vähän synnytyksestä ja mun peloista synnytyksestä. Nyt varsinkin jännittää, kun oon noita verensokereitani seuraillu, ja aika tasasesti ne pysyy siellä ylhäällä. Mun tuurilla onnistun saamaan itelleni siis raskausajan diabeteksen (eihän suvussa ookaan kova rasite, molemmilla vanhemmilla 1. tyypin diabetekset), ja joudun synnyttään jättibeibin! ..No ehkeiii.

Oi vitsi, meillä alkaa tän kuun lopussa myös neuvolan järjestämä synnytysvalmennus <3! Voiko paremmin enää mennä. Tai no vois. Karu totuus on, että miehen hoidon alku on lykkääntynyt ihan järkyttävästi. Tuo on ilmoittanut halukkuutensa avohoitoon (korvaushoito) jo silloin kun saatiin selville, että oon raskaana. Siitä on nyt kohta 8kk. Hoidon piti alkaa jo ajat sitten, varsinkin kun raskaana olevien naisten miehet pääsevät nopeennettuna tähän hoito-ohjelmaan. No alotusajankohta on nyt kerrottu olevan kuukautta ennen meikäläisen LA:ta. Tuolloin meidän suositeltiin menevän pariks-kolmeks viikkoo sinne samaiselle perhekuntoutus osastolle, josta olen täällä aiemmissa postauksissa maininnut. Sitten mä varmaan jo synnytänkin, ja tullaan kivasti kotiin.

NIIIIIN. Siitä vesivahingosta.. Öhöm. Eilen illalla päätettiin alottaa jo pitkään suunnitteilla ollut operaatio pakastimen sulatus. No, kasattiin pakastimen eteen sitten hirvee kasa sanomalehtiä ja pyyhkeitä ja laitettiin pakastin sulatukselle. Aamulla herättiin siihen kun ovikello soi, huoltomieshän se siellä. Kertoi että alakerran naapurin katosta tippuu vettä, että saisko hän tulla kattomaan onko meillä kaikki ok. No, esittelin siinä sitten että ollaan pakkasta sulattamassa, mutta todettiin yhteistuumin, ettei se vesi oo voinu tuonne alakertaan läpi mennä. Kun täällä oli lattiat ihan kuivatkin. Paitsi! Rupesin sitten penkomaan, että onko meillä tuolla keittiössä jossain märkää, ja olihan siellä. Jääkaappi-pakastin yhdistelmän viereisen sokkelin sisällä oli märkää. Tosin se ei tullut läheltäkään pakastinta, vaan ennemminkin naapurin seinän puolelta. Huoltomies lähti sinne sitten tarkistuskäynnille, eikä sen jälkeen oo kuulunu mitään. Tiedä sitten mikä vikana.

Ahnam, kun pakastin oli kerran pakko sulattaa, tein kaaaaaaaaaaauheeeeeeen kasan mansikkarahkaa pakastimesta pelastetuista mansikoista. On muuten niin hyvää, että taidan karata tän kulhon kanssa sohvan nurkkaan lukeen uusinta Vauva -lehtee. Sitä ennen kuitenkin parin viime neuvola käynnin saldoa...

13.2.2011

Viikkoja 27+4

Painon muutos alkuraskaudesta: +1900g

RR: 144/76

Hemoglobiini: 119 

Sf-mitta: 27cm (yläkäyrillä reippaasti..)

Syke: +

Liikkeet: +

30.12.2011

Viikkoja 30+0

Painon muutos edellisestä: +300g

RR: 118/76 (yläpaine laskenut)

Hemoglobiini: 123 (noussut)

Sf-mitta: 29cm (edelleen yläkäyrää hipoen!)

Syke: ++

Liikeet: ++