Lilypie First Birthday tickers

Lilypie First Birthday tickers

21. maaliskuuta 2012

11.3.

Nonini, pieni prinsessa päättikin saapua maailmaan sitten 11.3. Eli 8.3. torstaina menin Taysiin 4A:lle synnytyksen käynnistykseen. Torstaina ja perjantaina sain käynnistystabletit suun kautta annettuna. Lauantaina sitten aamupäivällä laitettiin ensimmäinen tabletti emättimeen, ja iltapäivällä alkoikin tapahtuun. Supistukset voimistu huomattavasti, ja hitto että ne oli kipeitä. Pari tuntia tästä, niin meni lapsivedet. Siinä yritin sitten miehen kanssa kattella telkkaria ja syödä. Illan mittaan supistukset alko oleen niin voimakkaita, että oli pakko pyytää kipulääke. Sen avulla mentiinkin pari tuntia, ja mies passitettiin kotiin kymmenen aikaan. Eipä mennyt tuntiakaan kun sain soittaa herran takasin. Puoli kahdentoista aikaan siirryttiin synnytyssaliin, ja sain ilokaasua. Olin auki vasta muutaman sentin.

Muutama tunti siinä kärvisteltiin ilokaasun voimalla, kunnes sain epiduraalin ja onnistuin melkein nukkumaankin! Siinä sitten odoteltiin, että paikat aukeis enemmän ja päästäis tositoimiin. Aamulla puoli viiden aikaan ruvettiin sitten ponnisteleen. Mulla kesti hetken tajuta se idea, ja kätilö jo oli leikkaamassa välilihaa ja hakemassa imukuppia, kunnes 17min ponnistamisen jälkeen sain tuon neidin pihalle ilman mitään apuvälineitä tai isompia haavereita :). Eli 11.3.2012 kello 04:47 syntyi meidän maailman kaunein rinsessa, jolla oli pituutta 48cm ja painoa 3060g <3 (Eli ei mikään pienin kaveri, vaikka meitä niiiiiin peloteltiin!)

Heti pesujen ja pukemisen jälkeen :)

Se on maailman lämpösin paikka <3

Maailman rakkaimmat<3
Synnytyksen jälkeen saatiin miehen kanssa aamupala synnytyssaliin, saatiin siellä ihan rauhassa mutustella. Kauhein tunne oli lähtee suihkuun siitä synnytyksen jälkeen, tuntu että taju lähtee ja silmissä sumeni. Loppujenlopuks mies joutu taluttaan mut suihkuun ja vielä suihkutteleenkin mut, kun mä vaan istuin siellä jakkaralla. Aamulla seittemän aikaan mut ja vauva siirrettiin osastolle, päästiin kivasti viettämään se aamu siinä osaston käytävällä, kun vasta aamupäivästä vapautu huoneita, mutta sitten saatiinkin ihan oma privaattihuone :D Siellä pari päivää miehen kanssa tutustuttiin vauvaan ja tiistaina (2 päivää synnytyksestä) päästiin kotiin. Oli hiukan omituista tulla tänne uuteen kotiin, missä en ollut ikinä ennen edes käynyt, uuden vauvan kanssa. Pari ensimmäistä iltaa olin aika huolella ulapalla.

Oon parhaani mukaan yrittänyt imettää tuota pikkusta. Sairaalassa jo se oli ihan tuskaa, eikä meinattu löytää hyvää asentoa sitten mitenkään päin. Aina tarvittiin hoitajaa avuks. No, sitten ostin imetystyynyn, ja kun hommat olis ruvennu rullaan kivasti, mun maidontulo lopahti. Ärsyttävää kun ei pysty omaa lastaan ruokkiin :( En tykkää yhtään noista korvikkeista, mutta pakko niitä on lisäks antaa, kun sitä maitoo ei vaan tuu tarpeeks :/

Jouduttiin muutamaan otteeseen ravaan sairaalassa verikokeissakin, kun tytsyn bilirubiiniarvot oli sen verran koholla. Saatiin kotiin semmonen valohoitolaite, jossa tyttönen köllötteli sitten vuorokauden. Mun kävi sitä reppanaa niin sääliks, vaikka tiesin että sen on hyvä köllötellä siinä solariumissa. :D Maanantaina käytiin viimesissä verikokeissa, oli arvot laskenu sen verran hyvin, että enää ei tarvii mennä! Wohoo.

Neiti nukkuu yötkin ihan kivasti, 2-3 kertaa noustaan ylös, ja mäkin saan kuitenkin nukuttua sen verran, että päivisin ei väsytä (eli ainakin 7 tuntia, ennenkun noustaan sängystä ylös :D) Vieraita meillä on tän viikon aikana käyny enemmän kun koskaan aikasemmin missään. Perjantaina onkin ensimmäinen neuvola, ja täytyykin kattoo jos sinne sitten lähtis auton sijasta vaunuilla :) Ollaan me tossa lähikaupassa käyty jo tämmösillä hienoilla keleillä vähän vaunuilla, mutta ei vielä mitään pidempiä matkoja. Neuvolalle täytyis kuitenkin mennä bussilla.

Mutta joo, kai tässä oli taas asiaa vaihteeks!

3 kommenttia:

  1. Ajattelin tulla vastaamaan tänne sun blogiin, kun kommentoit mun blogia. Tulee sen verran pitkä vastaus. :D

    Mun neuvo on imetyksen suhteen, että elä luovuta vaikka tuntuu vaikealta ja tekee mieli itkua vääntää. Mä kans annoin aluks korviketta lähes päivittäin, mutta nykyään ollaan päästy siitäkin eroon. :)

    Rohkaisen sua myös koittamaan ilman imetystyynyä sitä imetystä niin, että tuet vauvan pään tohon kyynärnivelen tai ranteen kohdalle. Mulla itsellä ainakin tuntu se imetystyyny vaan vaikeuttavan vauvan käsittelyä rinnalla. Tietenkin sitten, kun vauvan saa siihen tyynylle hyvään asentoon on kivaa, että itsellä on kädet vapaana ja pystyy olla itse rennommin.

    Ja kannattaa silti imettää vaikka sitä maitoa ei tule. Silloin sitä alkaa tulla, kun vauva imee ja tilaa lisää maitoa. Jos vaikka ensin vähän tyydytät vauvan nälkää korvikkeella ja sitten vauvan rauhotuttua siirrät rinnalle "tilaamaan maitoa". Sulla on kuitenkin niin vähän aikaa synnytyksestä, että maitoa alkaa ihan varmasti vielä tulemaan. On hormoonitkin vielä auttamassa niin vahvasti. :)

    Tällaisia neuvoja mulla. Toivottavasti lähtee imetys sujumaan ja jaksamisia yritykseen! :) Ja tietenkin toooodella paljon onnea pienokaisen johdosta. <3

    Tässä vielä linkki, jossa on paljon tietoa imetyksestä, jos vaan ehdit tutustua. Mulle itselle oli tästäkin apua.

    http://www.imetystukilista.net/sivut/

    VastaaPoista
  2. Onnea paljon vauvasta<3

    VastaaPoista
  3. Voi tätä oli ihana lukea! Päivittelisitpä useammin :)

    VastaaPoista